Toiminnan kuvaus
Akateemiselle täydennyskoulutukselle lisääntyvä tarveAkateemisten työntekijöiden tarve kouluttautumiseen työuran aikana on jatkuvasti kasvanut, sillä työtehtävät ovat monipuolistuneet ja työntekijöiltä vaaditaan joustavuutta. Samalla vastuu koulutuksen hankkimisesta on yhä enemmän työntekijöillä itsellään, kun vakituisia ja pitkäaikaisia työsuhteita on harvemmassa. Esimerkiksi vastavalmistuneista alle 30-vuotiaista korkeakoulutetuista naisista 71 % ja miehistä puolet aloittaa työuransa määräaikaisessa työsuhteessa. Kaikenikäisillä määräaikaisten työsuhteiden osuus on yhteensä 14 %. Myös akateemisten vuokratyö on selvästi lisääntymässä.
Artikkeleita aiheesta:
Täydennyskoulutus auttaa akateemisia työllistymään (Heikki Liede, Akava)
Rekrytointiongelmat usein oire työelämän pirstaloitumisesta
Yliopistojen täydennyskoulutus täydentää tutkintojärjestelmää
Yliopistojen tutkintojärjestelmä muodostuu alemmista ja ylemmistä korkeakoulututkinnoista (kandidaatin ja maisterin tutkinnot) sekä tieteellisistä jatkotutkinnoista (lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot).
Tutkintojärjestelmää täydentävät kaikille tarkoitettu avoin yliopisto-opetus sekä yliopistojen täydennyskoulutus. Yliopistojen täydennyskoulutus on näistä kahdesta suunniteltu työelämän tarpeisiin ja tietylle ammattiryhmälle tai tietyn teeman ympärille.
Pääosan yliopistojen täydennyskoulutuksesta järjestävät yliopistojen täydennyskoulutuskeskukset, jotka useimmiten myös koordinoivat oman yliopistonsa täydennyskoulutusta. Yliopistot järjestävät vuosittain noin 4 000 täydennyskoulutuskurssia. Vuonna 2004 yliopistojen täydennyskoulutukseen osallistui noin 90 000 henkilöä.
Artikkeleita aiheesta:
Selvitys elinikäisestä oppimisesta yliopistoissa
Miltä yliopistojen täydennyskoulutus näyttää kymmenen vuoden kuluttua?
Täydennyskoulutusta etsitään monenlaisilta toimijoilta
Yliopistojen täydennyskoulutuksen lisäksi akateemisesti koulutetut käyttävät tutkintonsa päivittämiseen monenlaisia koulutuspalveluita, kuten koulutusyritysten tarjoamia kokonaisuuksia sekä ammattikorkeakoulujen ja toisen asteen tutkinto-opintoja. Yliopiston piiristä osaamisen uudistamiseen saatetaan käyttää toista yliopistotutkintoa, maisteriohjelmia ja yliopistojen jatko-opintoja. Yksilöt ja organisaatiot etsivät täydennyskoulutuksen sieltä, missä tarjotaan sopivinta ja edullisinta koulutusta.
Yliopistojen täydennyskoulutuksen tunnusmerkkinä muuhun yliopistokoulutukseen verrattuna on kohderyhmä- ja työelämälähtöisyys. Muusta täydennyskoulutuksesta yliopistojen täydennyskoulutuksen erottaa se, että se perustuu yliopistolliseen opetukseen ja tutkimukseen.
Artikkeleita aiheesta:
Yliopistojen täydennyskoulutus on hyvä vaihtoehto (Anna-Liisa Rassi, Jyväskylän yliopisto)
Akateeminen lisäkoulutus – ei kenenkään asia? (Risto Rinne, Turun yliopisto)
Yliopistojen täydennyskoulutus käytännössä
Yliopistot järjestävät täydennyskoulutusta kaikilla koulutusaloillaan, mutta tarjonta painottuu tietyille aloille. Perinteisesti täydennyskoulutuksen suurimpia aloja ovat olleet opettajien ja muun opetushenkilöstön täydennyskoulutus ja sosiaali- ja terveysala.
Yliopistojen täydennyskoulutus vaihtelee laajuudeltaan. Tietoiskut, seminaarit ja ajankohtaiskurssit ovat muutaman opintopisteen laajuisia lyhyitä kokonaisuuksia. Asiantuntija- ja erikoistumisohjelmat taas voivat olla jopa useiden kymmenien opintopisteiden laajuisia.
Yliopistojen täydennyskoulutuksen järjestämisessä kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että koulutukseen voi osallistua työn ohella tai osana työtä. Koulutuksia järjestettäessä etsitään ajasta ja paikasta riippumattomia opiskelutapoja. Opetusta tarjotaan myös yliopistopaikkakuntien ulkopuolella ja sen ajankohdat valitaan kohderyhmän tarpeiden mukaan.
Täydennyskoulutus on osa yliopistojen alueellista kehittämistyötä. Tavoitteena on, että yliopistojen täydennyskoulutusta myös tarjotaan ulkomaalaisille ja järjestetään ulkomailla.
Artikkeleita aiheesta:
Kuopiossa keskitytään sosiaali- ja terveysalaan
Tietoalalla kaivataan johtamiskoulutusta
Lääkärit täydennyskouluttautuvat monipuolisesti
Millaista täydennyskoulutusta diplomi-insinööri tarvitsee?
Täydennyskoulutuksen järjestäminen
Yliopistojen täydennyskoulutuksesta yhä suurempi osa on yritysten ja julkishallinnon tilaamaa omalle henkilökunnalleen tai sektorilleen. On kuitenkin olemassa myös selkeästi määriteltäviä yhteiskunnallisia tarpeita, joihin yliopistojen täydennyskoulutuksella on vastattava taustaorganisaatioiden tilauksesta riippumatta. Tällainen tarve on esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan ammattiryhmien pätevyyden ylläpitäminen ja lisääminen.
Opetusministeriön jakama tuotekehitysraha on mahdollistanut täydennyskoulutuksen kehittämisen ja uusien kurssien käynnistämisen. Kehitystyössä on panostettu uusiin aloihin ja järjestämistapoihin sekä yliopistojen välisiin yhteistuotantoihin.
Artikkeleita aiheesta:
Mitä hyötyä räätälöidystä täydennyskoulutuksesta? (Pirjo Vuokko, Turun kauppakorkeakoulu)
Yhteistyöhankkeessa yhdistettiin juridiikka ja johtaminen
